Espoon Sirkus
Clunker Circus: Ihanan paljon kaikkea
Sirkus Aikamoinen: Onnellisten maa
Sirkus Aikamoinen: Onnellisten maa
Clunker Circus: Karvanoppasirkus
Clunker Circus: Ihanan paljon kaikkea
Clunker Circus: Ihanan paljon kaikkea
Sirkus Aikamoinen: Onnellisten maa
Clunker Circus: Karvanoppasirkus

Clunker Circus ja autot, osa 2

21.6.2016 Petteri Jakobsson

… Jatkoa edelliseen..

Seuraavalla viikolla Karvanoppasirkus suuntasi Tukholmaan, mutta bemari ei ollut vieläkään päässyt huollosta, koska maahantuoja oli hukannut osan jonnekin päin Suomea ja lopulta uskalsi tunnustaa asian paria päivää ennen suunniteltua lähtöä. Vuorokaudessa nettiauto, koeajo, kaupat ja niin meillä oli ”uusi” auto. Huollon pihassa käytiin vaihtamassa bemarista kattoteline Audiin ja taas Karvanoppasirkus oli valmiina keikalle. Keikat Tukholmassa meni todella hienosti ja yleisöä Sergelstorgin viereisellä ylätasanteella oli paljon. Kävin itse katsomassa ensimmäiset keikat ja jatkoin matkaa Osloon pakulla, jossa oli ryhmän toisen esityksen keikkakamat, koska tarkoituksena oli jättää keikan jälkeen auto odottamaan Tukholmaan ja lentää Osloon tekemään toinen keikka. Sekään ei tietenkään mennyt niin kuin piti, koska juuri ennen keikkaa hankittu audi laukesi, kun clunkerit lähtivät viimeisen keikan jälkeen viemään autoa parkkiin, kuulemma vain pari sataa metriä keikkapaikalta, mahtavaa. Itsehän sain tiedon tästä kesken Onnellisten maan näytöksen, jonka valoja ajoin.. Ihmettelin, kun puheluita Tukholmasta alkoi tulla jatkuvalla syötöllä ja arvasin, että jotain on vialla, joten piti laittaa viestiä. (Ja joo, saa tässä välissäpaheksua, että käytin puhelinta kesken näytöksen, mutta hätätilanne) Siinä menikin sitten loppunäytös ihan mielenkiintoisissa tunnelmissa, kun yritin keskittyä valoihin ja samaan aikaan keksiä clunkereiden kanssa ratkaisua, miten auto saadaan hoidettua jonnekin säilöön niin, että taiteilijat ehtivät vielä lennollekin. Tämäkin ilta ehkä ansaitsee vielä oman tarinan Jorin näkökulmasta, koska Tukholman päässä tapahtui lopulta yhtä sun toista ja iltaan liittyi vielä kunnon myrsky, joka kuulemma oli yksi pahimmista 10 vuoteen. Näytöksen jälkeen päästiin säätämään ihan tosissan ja lopputuloksena Saana ja Rasmus lähtivät iltalennolla Osloon, Jori jäi odottelemaan auton hinausta, yöpyi lentokenttähotellissa ja muutaman tunnin yöunilla lensi seuraavana päivänä Osloon ja tuli suoraan keikalle, joka meni oikein mallikkaasti. Saman viikonlopun säätöön liittyi vielä  aikamoisten Jounin peukalo-onnettomuus näytöksessä ja Saanan flunssan tuomat hengitysongelmat, mutta kaikki viikonlopun näytökset vedettiin kunnialla läpi ja maanantaina ajettiin Oslosta Tukholmaan, poimittiin satamasta Karvanoppa-audi mukaan laivaan ja risteiltiin takaisin kotiin. Itsehän operoin tuon vajaan viikon reissun parin eri tulehdus- ja kipulääkkeen voimalla, koska juuri ennen lähtöä puhkesi kova hammastulehdus, jota piti käydä hoidattamassa meilahden päivystyksessä ennen laivalle lähtöä. Onneksi lääkkeet tehosi suht nopeasti ja pää ei räjähtänyt. Kun näin jälkeen päin tuotakin reissua muistelee, ei voi kuin todeta, että hyvä meidän joukkue!! Ihan huikealla tavalla yhdessä selätettiin kaikki vastoinkäymiset.

Clunkerauto numero kolme ei sitten useampia keikkoja nähnyt ja lopulta se alkuperäinen bemarikin saatiin huollosta takaisin tien päälle. Seuraavana keväänä siihen hankittiin vetokoukku, jotta ryhmä pääsi Ranskaan keikalle molemmilla esityksillä samalla reissulla. Myöhemmin kesällä bemari ei taas mennyt katsastuksesta läpi mm. pohjan puhkiruostumisen takia. Edellisenä kesänä auton arvo oli vähintäänkin tuplattu sen huoltoon laitetuilla euroilla(puhumattakaan näistä vara-autoista) ja todettiin, että enempää siihen autoon ei sijoiteta euroja ja päädyttiin hankkimaan pari vuotta uudempi saman mallinen bemari, koska keikkoja oli vielä sen verran edessä. Nyt on siis käytössä auto numero neljä, joka sekin on jo muutaman kerran jäänyt tien päälle. Pidetään sormet ristissä, että moottori kestää kesän keikat. Nyt kaikki on onneksi aika lähellä ja auto voidaan sitten vaikka hinata keikalle, jos sen moottori lopulta laukeaa. Uutta autoa ei ehkä enää hankita ellei jostain nyt tipahda isoa kiertuetarjousta ensi kesälle.

Koska kaikesta pitää aina oppia jotain, on näistäkin kokemuksista tarttunut kaikenlaista mieleen. Tärkeimpänä ehkä se vahva suositus, jonka kerroin nuorille tuottajaopiskelijoillekin käydessäni Humaksissa kertomassa työstäni: Jos saatte hyvän idean tehdä esityksen vanhan auton ympärille, miettikää uudestaan vielä pariin kertaan ja keksikää oikeasti joku parempi idea. Tai ottakaa edes työryhmään joku mekaanikko..

Monta surkeaa sattumustahan tuossa on ollut ja voihan se olla, että autot toimiikin ihan nätisti. Pitäähän tälläiset sattumukset mielen virkeänä  ja aika monta kokemusta köyhempi sitä itsekin olisi, jos tätä esitystä ei olisi tehty. Ja ennen kaikkea aika monelta katsojalta olisi jäänyt ysärisirkus kokematta.

Edelleen se bemari kulkee ja Dr. Alban sekä muut hitit soi. Karvanoppasirkuksen voi nähdä vielä monessa paikassa. Tervetuloa aikamatkalle 90-luvun ostarin parkkipaikalle!

Espoon Sirkus