Espoon Sirkus
Clunker Circus: Ihanan paljon kaikkea
Sirkus Aikamoinen: Onnellisten maa
Clunker Circus: Ihanan paljon kaikkea
Clunker Circus: Ihanan paljon kaikkea
Sirkus Aikamoinen: Onnellisten maa
Clunker Circus: Karvanoppasirkus
Clunker Circus: Karvanoppasirkus
Sirkus Aikamoinen: Onnellisten maa

Clunker Circus ja autot, osa 1

16.6.2016 Petteri Jakobsson

Lisää tarinoita. Otetaan nostalgisoinnin jälkeen kiinni jostain vähän ajankohtaisemmasta, kuten meidän tämän kesän ohjelmistosta. Ensi viikolla asukaspuistokiertueen aloittava Karvanoppasirkus kiertää nyt neljättä kesää. Tämänkin esityksen matkalle mahtuu aika värikkäitä vaiheita, joista suuren osan on aiheuttanut esityksen tärkein lavaste-elementti, auto. Tällä hetkellä käytössä on neljäs auto. Kun nyt piti saada kaikki vaiheet kirjattua ylös, tuli tarinalle hiukan mittaa, joten julkaistaan se kahdessa osassa.

Jotkut asiat tuntuu paperilla hirveän hyviltä ideoilta, mutta sitten käytäntö osoittaa toisin. Tässä on näiden muutamien vuosien aikana tullut pariinkin kertaan tuo vanha viisaus mieleen..

Aloitetaan alusta. Ajatuksena oli tehdä kevyt katusirkusesitys, jolla on helppo kiertää ja keikkailla. Henkilöauton ympärille se alkoi rakentumaan ja kun teemaksi tuli ysärisirkus ja ostarin parkkipaikka, piti autonkin olla 90-luvulta. Hirveen hyvä idea! Tampereelta ostettiin vuoden 96 sininen farmaribemari, jonka konepellin Kivimäen Jouni ansiokkaasti vahvisti ja rakensi katolle toiveiden mukaisen rakennelman, että saatiin esitykseen hiukan ilma-akrobatiaakin. Kaikki toimi hyvin ja ensimmäinen kesä meni muistaakseni oikein mallikkaasti ja keikkoja tuli tehtyä, pääasiassa Suomessa. Seuraavana keväänä keikkakalenteri näytti kesän osalta jo aika hyvältä, keikkoja oli tiedossa pitkin kesää eri puolilla mm. Portugalissa. Esitystähän ei voinut viedä Portugaliin muuten kuin ajamalla, joten näin tehtiin. Matkalle saatiin vielä keikka Saksaan, jottei nyt sentään ihan pistokeikkaa Portugaliin tarvinut tehdä. Värikäs matka, joka varmaan ansaitsee jossain vaiheessa ihan oman kirjoituksen. Itse en mahtunut autoon mukaan, koska setti oli laskettu niin tarkkaan, että autoon mahtuu juuri ja juuri kaikki rekvisiitta ja kolme esiintyjää. Totean vain, että pisteet tuosta reissusta ryhmälle! Tulihan siinä ajettuja kilometrejä yli 5000. Mulle tuli tuosta matkasta myöhemmin samaisena kesänä henkilökohtainen kirje Espanjan poliisilta, jossa kerrottiin mun ajaneen ylinopeutta jossain päin Espanjaa. Hiukan tätä ihmettelin, koska en ollut Espanjassa käynyt yli vuoteen. Kirjeen mukana tulleesta linkistä löysin hienon kuvan Clunkerbemarista jollain pikkutiellä Espanjassa. Auto oli hankittu tuottajan nimiin, joten näin sakkokin löysi oikeaan osoitteeseen vaikken tosiaan käynyt koko maassa. Onneksi ei ollut kovin suuri sakko ja siitä sai vielä 50 % alennusta, kun maksoi sen eräpäivään mennessä.

Noh, tuon matkan jälkeen sitten päästiinkin näihin käytettyjen autojen mukanaan tuomiin ongelmiin. Katsastuksessa kävi ilmi, että edellinen omistaja oli paikkaillut auton pohjaa jollain muulla kuin pellillä ja sitä jouduttiin sitten paikkailemaan. Työryhmästä kukaan ei tiennyt juuri mitään autoista, mutta onneksi apu oli lähellä. Autogurumme Pasi suostui auttamaan(kiitos Pasi tästäkin!) ja sitten kesäpäivien ratoksi Pasin kanssa paikkailimme bemarin pohjaa Suvilahdessa. Allekirjoittanut pääsi harjoittelemaan rälläköintiä auton alla, ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta ei se autojen korjaus ole mun juttu. Pohja saatiin jotenkin kuntoon ja seuraavaksi taisi mennä virtalukon pohja ja bemari vietiinkin huoltoon odottamaan tilausosaa Saksasta. Tuo ihanan harvinainen osa aiheuttikin sitten aikamoisen dominoefektin, koska meillä oli tietysti alkamassa kesän pahin keikkarysä.  Osaa odoteltiin viikon verran ja lähtö Riikaan keikalle lähestyi. Huollosta lupailtiin, että osa tulee ja auto valmistuu ajoissa, mutta näinhän ei käynyt. Kun on hyviä ystäviä ympärillä ja valmiutta säätää, ei keikkaa kuitenkaan tarvinnut perua, lähtöä hiukan viivästytettiin, jotta saatiin pieni aikalisä. Koska mikä tahansa auto ei kelvannut, sain pienen soittokierroksen jälkeen ystävältäni(kiitos Henkka!) lainaan heidän samaa aikakautta olevan auton, kun vuokrasimme heille korvaavan auton keikan ajaksi lupasin, ettei autoa naarmuteta tai hypitä konepeltiä kasaan. Sitten vielä pikatreenit, lauttalippujen vaihtaminen ja lähtö keikalle. Tämä säätö onnistui harvinaisen hyvin etänä lentokentältä ja Oslosta, koska meillähän oli samaan aikaan Onnellisten maan keikka, jonka tekniikka oli mun vastuulla. Sillä keikalla oli siis auto numero kaksi ja kaikki oli taas hyvin.

Jatketaan tarinaa keikka-autoista osassa 2..

Espoon Sirkus